Mielenkiintoista pohdintaa Peter Levineltä pilvilaskennan tulevaisuudesta. (Laskenta on outo termi, mutta parempaakaan suomennosta "computingille" ei taida olla.)
Tiivistettynä argumentti on, että IoT:n synnyttämä datanpaljous pakottaa viemään tekoälyn verkon reunalle. Dataa kerätään jatkossa niin paljon, ettei kaikkea voi siirtää pilveen käsiteltäväksi. Tyhmät päätelaitteet eivät enää kelpaa, vaan dataa keräävien IoT-sensorien yhteydessä pitää olla käytettävissä raskasta tietojenkäsittelykapasiteettia. Tähän vaikuttaa myös latenssi, joka tekisi monista reaaliaikaisista sovelluksista mahdottomia, mikäli data pitäisi siirtää ensin pilveen ja sieltä takaisin.
Levinen visioissa pilvi on yhä olemassa, mutta sen pääasialliseksi rooliksi tulee kouluttaa tekoälyalgoritmeja. Dataa kerätään pilveen sen verran, että saadaan rakennettua tarvittavat tekoälymallit. Sen jälkeen mallit siirretään verkon reunalle varsinaista ajoa varten. Uudet "datacenterit" ovat GPU-klustereita, jotka pyörittävät näitä tekoälyalgoritmeja verkon reunoilla. Yritykset ja kenties yksityisetkin ihmiset alkavat investoida tällaisiin klustereihin pilvipalveluista maksamisen ohella.
Webillä ja muilla Internet-palveluilla on varmasti edelleen oma paikkansa pilvessä. Oma näkemykseni on, että ne eivät katoa mihinkään, mutta niiden merkitys muuttuu yhä vähäisemmäksi tekoälypalveluiden yleistyessä. Jossain vaiheessa havaitaan samanlainen siirtymä kuin webistä mobiiliin, mutta tällä kertaa mobiilista tekoälyyn. Silloin pääasiallinen tapa käyttää palveluita ei ole enää mukana kanniskeltava kännykkä, vaan palvelut sulautuvat osaksi ympäristöä.