YLEn toimitusjohtaja Mikael Jungner näyttää nyt keräävän kritiikkiä monelta taholta. Itse kiinnitin asiaan huomiota alun perin sen jälkeen, kun Jungner ensin vakuutti, että digi-tv-siirtymän yhteydessä irtisanottujen tv-lupien määrä paikkautui sillä, että uusia tv-lupia rekisteröitiin suunnilleen yhtä paljon. Tämä kommentti esitettiin jossain YLEn digi-tv-ajankohtaisohjelmassa, jonka nimeä en enää muista.
Hiljattainhan tuli sitten ilmoitus, että tv-lupia onkin kadonnut 50.000, minkä johdosta YLE Extra päätettiin lopettaa. Itse en kyseistä kanavaa jää kaipailemaan, minusta YLE pärjäisi kahdella tai kolmella tv-kanavalla, mutta jotenkin tämä johtamistapa ja tiedottaminen vaikuttaa hötkyilevältä. Noottiahan on tullut myös Journalistiliitolta, jonka puheenjohtaja Arto Nieminen on kiinnittänyt huomiota YLEn jatkuvaan irtisanomis- ja yt-neuvottelukierteeseen.
Kaiken huippu oli Jungnerin möläytys, että maksulliset tv-kanavayhtiöt pitäisi valjastaa tv-lupapoliiseiksi. Kas kun ei saman tien velvoiteta vaikka taloyhtiöiden hallituksia tekemään tarkastuskäyntejä huoneistoihin ja raportoimaan luvattomat vastaanottimet... Eli siis ihan tolkuttomia ajatuksia. Liekö kyse sitten vain siitä, että Jungner toistuvasti aliarvioi pikaisesti heitettyjen kommenttiensa todellisen vaikutusvallan.
PS. Tiedän että tv-lupa on oikeasti tv-maksu, mutta jotenkin pidän "lupa"-nimityksen inhorealismista. Olen itse kannattanut tv-maksukäytäntöä YLEn verorahoituksen sijaan, koska minusta se tuo tervettä etäisyyttä poliittisten päättäjien ja journalistien väliin, mutta en oikein tiedä, onko se enää sen arvoista. Nykyään, kun tv:tä voi katsella vaikkapa kännykällä, multicastina, YouTubesta, Pirate Baysta tai verkko-PVR:istä, niin tuntuu aika toivottomalta yrittää sitoa tv-lupaa mihinkään yksittäiseen vastaanottoteknologiaan.
Ehkä olisi parasta vain kustantaa verovaroilla kohtuullinen määrä laadukasta ajankohtais-, kulttuuri- ja dokumenttiohjelmaa, jota kansalaiset saisivat sitten täysin vapaasti katsoa, levittää ja hyödyntää miten haluaisivat.