Olenkohan ainoa, jonka mielestä Jokelan tapauksesta seurannut väkivallan ja aseiden vastustaminen on ihan hakoteillä? Nousen kyllä itsekin barrikadeille silloin, kun vastustetaan sotimista ja muita vääryyksiä, mutta piruako se auttaa nyt, kun kyse on yksittäisen ihmisen henkisestä epätasapainosta ja sekoamisesta?
Olen vähän sitä mieltä, että tämän tapauksen yhteydessä pitäisi unohtaa kaikki vastustamiset, ja keskittyä pikemminkin niiden ihmisten auttamiseen, joiden mielenterveys järkkyy. Sillä taas ei ole mitään tekemistä esimerkiksi metallinpaljastimien, videopelien, elokuvien tai YouTuben kanssa. Puoli yhdeksän uutisten kanssa sillä voi olla jotain tekemistä, sillä maailma on joskus aika ruma paikka, mutta siinä onkin jo enemmän korjaamista.