Ilta-Sanomissa oli tänään mielenkiintoisia tarinoita USAn vaaleista. Ihmisille oli soiteltu tai kerrottu, että he eivät saa äänestää, koska ovat saaneet parkkisakon tai perheessä/suvussa on rikollinen. Eräässä puhelukampanjassa sanottiin, että äänestyksen voi suorittaa nyt heti puhelimitse. Joissain kaupungeissa jaettiin lentolehtisiä, joissa luki, että republikaanien äänestyspäivä on tiistaina ja demokraattien keskiviikkona.
En tiedä miten tällaiseen pitäisi suhtautua... Jenkeillä koko vaalijärjestelmä on sekava, koska kansalaisilla ei ole mitään yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta (esim. vangeilta se puuttuu). Ihmisille ei ole lainkaan niin itsestään selvää, että he saavat äänestää, kuin vaikkapa meillä Suomessa.
Silti paras selitys vaalien järkyttävälle lopputulokselle on minusta se, että sodassa oleva kansa ei kovin helposti äänestä uutta, tuntematonta johtajaa. Nekin, joiden mielestä Bush on tehnyt virheitä, pelkäsivät että Kerry tekee vielä pahempia.
Sitäpaitsi Kerry oli persoonana aika perseestä. Ei mitään karismaa tai visionäärisyttä, vain paljon puhetta ja vakavaa naamaa. Liian negatiivinen tyyppi kansan johtajaksi.
Ja ihmetyttääkö loppujen lopuksi mikään, kun muistaa mistä kansasta on kyse.